Työpaikan arki

Yleensä työpaikan tulevista tapahtumista ja muutoksista kerrotaan kokouksissa. Jos osallistuu kokouksiin, voi vaikuttaa asioihin, ehdottaa muutoksia ja kehittää omaa työtään.

Jokaisella työpaikalla on myös muita sovittuja sisäisen tiedotuksen kanavia, kuten ilmoitustaulut, sähköposti tai työntekijöille varatut postilokerot. Seuraa tiedotusta työpaikallasi.

Työsopimuksessa lukee usein, milloin ja kuinka pitkiä taukoja päivä sisältää. Usein aamupäivällä on lyhyt kahvitauko, keskellä päivää lounastauko ja iltapäivällä toinen kahvitauko. Lounastauon pituus vaihtelee eri työpaikoissa. Taukojen pituus kannattaa tarkistaa esimieheltä. Jos saat tauon aikana poistua työpaikalta, taukoa ei lasketa työajaksi.

Työpaikkaruokailu on järjestetty eri tavalla eri työpaikoissa: joissakin työpaikoissa on oma ruokala, toisissa paikoissa taas työntekijä tuo kotoa oman ruoan. Joissakin työpaikoissa voi ostaa edullisia lounasseteleitä, joilla voi käydä syömässä työpaikan lähellä olevissa ruokapaikoissa. Lounaan aikana ei yleensä tehdä töitä.

Useimmissa tapauksissa taukojen ja työvuorojen välisten lepoaikojen täytyy olla seuraavat:

• yli kuuden tunnin työpäivinä vähintään yksi puolen tunnin tauko
• työvuoron päättymisen ja seuraavan työvuoron alkamisen välissä vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika
• kerran viikossa vähintään 35 tunnin keskeytymätön viikkolepoaika.

Työaikana ei saa hoitaa omia yksityisasioita, vaan ne on hoidettava työajan ulkopuolella. Työsopimuksessa sovittu työtuntimäärä on sitova, ja sovitut tunnit pitää tehdä. Tauon aikana on mahdollista hoitaa esimerkiksi tärkeitä puheluita. Voit myös anoa palkatonta vapaata, jos tilanne vaatii pitempää poissaoloa työpaikalta.

Jos jostain syystä et onnistu saamaan esimerkiksi aikaa lääkäriin työajan ulkopuolella, neuvottele poissaolosta esimiehen kanssa ja sovi, millä tavalla lääkärissä käyntiin tarvittava aika korvataan. 

Vaikka työntekijällä on jo työhön tullessa ammatissa vaadittavaa koulutusta, monet työnantajat kannustavat työntekijöitään hankkimaan lisää koulutusta. Usein koulutuksessa voi käydä työajalla ja työnantaja voi maksaa koulutuksesta. Useimmat työnantajat arvostavat sitä, että työntekijä haluaa kehittyä ammatissaan ja opiskella uusia taitoja.

Työpaikoilla ei anneta normaalisti lahjoja. Tärkeinä merkkipäivinä (syntymäpäivät, naimisiinmeno, eläkkeelle jääminen) työkaverit ja työnantaja kuitenkin yleensä muistavat merkkipäivän viettäjää pienellä lahjalla tai kukkakimpulla.

Tavallinen työpäivä kestää yleensä kahdeksan tuntia. Työntekijä voi myös sopia työnantajansa kanssa toisenlaisesta työajasta. Suomessa on tavallista, että työntekijät eivät tee paljon ylitöitä. Töitä tehdään sen verran kuin työsopimuksessa on sovittu.

Suomessa lomakausi alkaa toukokuun alussa. Työntekijän saamien lomapäivien määrä riippuu työssäolovuosista ja siitä, milloin työsuhde on alkanut. Palkallisen loman lisäksi voi anoa palkatonta lomaa. Suomessa loma-ajat ovat pitkiä verrattuina moniin muihin maihin.

Monilla työpaikoilla halutaan tukea työntekijöiden työssä jaksamista ja viihtymistä erilaisilla virkistäytymispäivillä ja työpaikan juhlilla. Työnantaja voi tarjota työntekijöille myös erilaisia harrastusmahdollisuuksia työn ohessa.

Tietyt päivät Suomessa ovat yleisiä vapaapäiviä. Näitä juhlapyhiä ovat:

• uusi vuosi 1.1.
• loppiainen 6.1.
• pääsiäinen: ajankohta vaihtelee, maalis-huhtikuussa
• vappupäivä 1.5.
• helatorstai: toukokuussa, päivämäärä vaihtelee
• juhannusaatto: kesäkuussa, aina perjantai
• itsenäisyyspäivä 6.12
• joulupäivä 25.12
• tapaninpäivä 26.12

Lue lisää näistä päivistä sivulta Suomalaiset juhlapyhät.

Joillakin työpaikoilla, kuten esimerkiksi sairaaloissa, työskennellään myös juhlapyhinä. Juhlapyhien ajalta työntekijöille maksetaan korotettua palkkaa. Tarkista korvaus työehtosopimuksestasi.