Suomen historiaa

Suomi on aina ollut pohjoinen ja pieni paikka idän ja lännen välissä. Suomen historia on kertomus kauppareiteistä, kulttuurien kohtaamisesta ja elämästä suurten naapurien vieressä.

Suomen varhaishistoria -1323

Suomen alueelle on asuttu jääkaudesta lähtien, noin vuodesta 8800 ennen ajanlaskun alkua. Asutus kehittyi ensin vesireittien varrelle, ja Suomen alueen läpi on kulkenut aina vilkasta kauppaliikennettä. Suomen vanhimman kaupungin Turun nimi tarkoittaa kauppapaikkaa.

Kirjalliset lähteet Suomesta alkavat vasta 1100–1200-luvuilla. Silloin Suomen alue liitettiin ristiretkillä osaksi Rooman Paavin valtapiiriä ja keskiaikaista hansakauppiaiden verkostoa.

Katolinen kirkko levisi Suomen alueelle Ruotsista ja ortodoksinen kirkko Idästä Novgorodista, nykyisen Venäjän alueelta. Ruotsin ja Novgorodin taistelu alueen hallinnasta päättyi 1323 Pähkinäsaaren rauhaan. Rauhan myötä Suomeen vakiintui länteen katolinen uskonto ja itään ortodoksinen uskonto. Tämä uskontojen raja on edelleen olemassa, mutta uskonpuhdistus vaihtoi katolisen uskon luterilaiseksi uskoksi.

Ruotsin itäinen osa 1323–1809

1323 Pähkinäsaaren rauhan jälkeen suurin osa Suomen alueesta oli osa Ruotsia. Suomen historia on noin 500 vuotta Ruotsin historiaa. Suomen alue oli Ruotsin puskuri itään, ja rajat muuttuivat lukuisia kertoja eri sodissa.

Suomalaiset pitävät itseään länsieurooppalaisina, koska aika Ruotsin valtakunnan osana sitoi suomalaiset vahvasti läntiseen kulttuuriperintöön. Esimerkiksi suomalaisia sotilaita taisteli kolmekymmenvuotisessa sodassa Ruotsin joukoissa Keski-Euroopassa. Samaan aikaan yhteyksiä oli kuitenkin myös itäisiin kauppakeskuksiin ja ortodoksiseen kirkkoon.

Tärkeitä tapahtumia

1523 Kustaa Vaasa nousi Ruotsin kuninkaaksi ja irrotti Ruotsin keskiaikaisesta pohjoismaisesta unionista

1543 Suomessa ilmestyy ensimmäinen suomenkielinen Aapinen

1550 Helsinki perustetaan kilpailemaan Tallinnan kanssa Itämeren kaupasta

1640 Turkuun perustetaan Suomen ensimmäinen yliopisto

Suomi osana Venäjän keisarikuntaa 1809–1917

Venäjä valloitti Suomen alueen Ruotsilta 1808–1809. Venäjän keisari Aleksanteri I antoi Suomelle suuriruhtinaskunnan aseman. Suurin osa Ruotsin vallan aikaisista laeista jäi voimaan. Suomi muuttui Venäjän vallan aikana erityiseksi alueeksi, jota kehitettiin keisarin käskystä. Esimerkiksi Helsingin keskusta on rakennettu Venäjän vallan aikana.

Vuodesta 1899 alkaen Venäjä tiukensi otettaan Suomen suuriruhtinaskunnasta. Suomi ei osallistunut ensimmäiseen maailmansotaan, mutta nationalismi vaikutti myös Suomen alueella. Suomelle myönnettiin oma eduskunta 1906 ja ensimmäiset vaalit järjestettiin 1907. Suomi julistautui itsenäiseksi 6.12.1917, ja Venäjän lokakuun vallankumouksessa valtaan noussut Bolsevikkihallitus tunnusti itsenäisyyden 31.12.1917.

Tärkeitä tapahtumia

1812 Helsingistä pääkaupunki

1827 Vanha pääkaupunki Turku tuhoutuu tulipalossa, ja Helsingin asema korostuu

1860 Suomessa otetaan käyttöön oma valuutta, markka

1906 Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, myös naisille

6.12.1917 Suomi julistautuu itsenäiseksi

Itsenäisyyden alkuvaiheet 1917–1945

Suomen asema itsenäisyyden alkuaikana oli hauras. Pian itsenäistymisen jälkeen Suomessa puhkesi verinen sisällissota. Sota käytiin punaisen työväenliikkeen ja valkoisen hallituksen joukkojen välillä. Valkoiset saivat tukea Saksalta ja punaiset Venäjältä. Sota päättyi valkoisten voittoon.

Suomi kuului vahvasti Saksan vaikutuspiiriin, koska Neuvostoliitto nousi suurimmaksi uhkaksi valtion turvallisuudelle. 1930-luvulla monet oikeisto- ja äärioikeistoliikkeet olivat suosittuja Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa.

Elokuussa 1939 Natsi-Saksa ja Neuvostoliitto sopivat, että Suomi kuuluu Neuvostoliiton etupiiriin. Suomi taisteli kaksi kertaa toisen maailmansodan aikana Neuvostoliittoa vastaan Saksan puolella. Suomi hävisi molemmat sodat, mutta Neuvostoliitto ei koskaan miehittänyt Suomea.

Koska Suomen onnistui puolustaa aluettaan sodissa pian itsenäistymisen jälkeen, on Suomen 1900-luvun sotia pidetty aikana jolloin Suomen valtion itsenäisyys vakiintui.

Tärkeitä tapahtumia

1918 Sisällissota punaisten ja valkoisten välillä

1921 Oppivelvollisuuslaki määrää kaikille pakolliseksi kuusivuotisen kansakoulun

1939–1940 Suomi joutuu osaksi toista maailmansotaa, kun Suomen ja Neuvostoliiton välille syttyy talvisota

1941–1944 Toinen maailmansota jatkuu Suomen ja Neuvostoliiton välisenä jatkosotana

Jälleenrakennus, teollistuminen ja kylmä sota 1945–1991

Suomi joutui sodan häviäjänä maksamaan Neuvostoliitolle raskaat sotakorvaukset tavarana. Sotakorvauksena luovutettiin esimerkiksi junia, laivoja ja raaka-aineita. Suomi rahoitti tavaroiden rakentamisen lainoilla ja avustuksilla. Sotakorvausten tuotanto kehitti Suomea maatalousmaasta teollisuusmaaksi. Teollistumisen myötä alkoi muuttoliike maaseudulta kaupunkeihin.

Suomen ja Neuvostoliiton välille solmittiin 1948 sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta, jonka mukaan valtiot lupasivat puolustaa toisiaan ulkoisia uhkia vastaan. Suomi oli käytännössä koko kylmän sodan ajan osa Neuvostoliiton etupiiriä, ja maan ulko- ja sisäpolitiikkaa ohjasi Neuvostoliiton pelko.

Tärkeitä tapahtumia

1948 YYA-sopimus Suomen ja Neuvostoliiton välille

1952 Olympialaiset Helsingissä

1968 Suomen peruskoululaitos luodaan

Osaksi Eurooppaa 1991->

Neuvostoliiton romahtaminen ja 1980-luvun lainoihin perustunut talouskasvu aiheutti Suomeen laman 1990-luvulla. Laman pahin aika oli 1990-luvun alku, jolloin Suomessa oli paljon työttömiä, yrityksiä meni konkurssiin, ja valtion rahat olivat vähissä.

Noin vuodesta 1995 lähtien Suomessa alkoi talouskasvu, jonka tärkein yritys oli matkapuhelinvalmistaja Nokia. Suomi liittyi EU:n jäseneksi 1995 ja oli ensimmäisiä maita, joissa Euro tuli valuutaksi.

Tärkeitä tapahtumia

1991 Suomen historian pahin talouskriisi

1995 Suomi liittyy Euroopan Unioniin

2000 Suomi on sijalla 1. lasten lukutaidossa ensimmäisessä PISA-tutkimuksessa

2002 Euro otetaan käteisvaluuttana käyttöön Suomessa

2007 Nokia myy 40 % kaikista maailman matkapuhelimista

Hyvinvointia rakentamassa: Suomen ja Virtasten vuosisata