theme icon

Kun lapsi syntyy Suomessa

Kun perheeseen syntyy lapsi Suomessa, hänet kirjataan väestötietojärjestelmään sairaalassa. Vanhempien pitää itse ilmoittaa lapsen nimi ja äidinkieli Digi- ja väestötietovirastoon. Se, minkä kansalaisuuden lapsi saa, riippuu vanhempien kansalaisuudesta.

Sairaalassa rekisteröidään lapsen syntymä

Lapsen syntymä kirjataan Suomen väestötietojärjestelmään sairaalassa, kun lapsi on syntynyt. Samalla lapselle merkitään henkilötunnus. Tämä tehdään jos:

  • äidillä on kotikunta Suomessa ja
  • äidillä on suomalainen henkilötunnus.

Jos äiti ei ole rekisteröitynyt Suomessa, sairaala ei voi rekisteröidä lapsen syntymää. Pyydä tällöin ohjeita Digi- ja väestötietovirastosta.

Äidin rekisteröitymisestä voit lukea lisää InfoFinlandin sivulta Asukkaaksi rekisteröityminen.

linkkiDigi- ja väestötietovirasto:
Digi- ja väestötietoviraston yhteystiedotsuomi | ruotsi | englanti

Lapsen tietojen ilmoittaminen

Lapsen tiedot ilmoitetaan lomakkeella. Digi- ja väestötietovirasto lähettää lomakkeen äidille kotiin pian lapsen syntymän jälkeen. Lomakkeeseen on merkitty lapsen henkilötunnus.

Lomakkeella ilmoitat:

  • lapsen nimet
  • äidinkielen.

Täytä lomake huolellisesti ja allekirjoita se. Jos vanhemmat ovat avioliitossa tai vanhemmuus on vahvistettu, kummankin huoltajan pitää allekirjoittaa lomake.

Palauta lomake kolmen kuukauden sisällä lapsen syntymästä Digi- ja väestötietovirastoon. Jos lapsi otetaan jonkin uskontokunnan jäseneksi, palauta lomake kyseiseen uskontokuntaan. Voit palauttaa lomakkeen postitse, sähköpostin liitteenä tai voit viedä sen lähimpään Digi- ja väestötietovirastoon.

Lomakkeen tiedot tallennetaan väestötietojärjestelmään ja saat lapselle Kela-kortin postitse.

linkkiDigi- ja väestötietovirasto:
Lapsen tietojen ilmoittaminensuomi | ruotsi | englanti

Lapsen nimi

Suomessa on nimiä koskeva laki. Sen mukaan kaikilla pitää olla sukunimi ja 1-4 etunimeä. Etunimien täytyy olla Suomen lain mukaisia. Esimerkiksi sisaruksille ei saa antaa ensimmäiseksi nimeksi samaa nimeä.

Lapsi saa sukunimen vanhemmiltaan.

  • Kun vanhemmilla on sama sukunimi tai sukunimiyhdistelmä, siitä tulee myös lapsen sukunimi.
  • Jos lapsella on vain yksi vanhempi, lapsi saa tämän sukunimen.
  • Jos vanhemmilla on aiempia yhteisiä lapsia, alaikäisillä sisaruksilla täytyy olla sama sukunimi.
  • Jos vanhemmat ovat eronneet, lapsen huoltaja päättää nimestä.
  • Jos vanhemmat eivät pääse sopuun lapsen sukunimestä, lapsi saa äidin sukunimen.

Kun vanhemmilla on eri sukunimi, lapsen sukunimi riippuu tilanteesta.

  • Jos vanhemmat ovat naimisissa, he voivat valita lapselleen kumman tahansa sukunimen tai sukunimiyhdistelmän.
  • Jos vanhemmat eivät ole naimisissa, lapsi voi saada kumman tahansa vanhemman sukunimen, jos isyys tai ei-synnyttäneen äidin äitiys on vahvistettu. Jos vanhemmuutta ei ole vahvistettu, lapsi saa äidin sukunimen.
  • Vanhempien ensimmäiselle yhteiselle lapselle voidaan antaa vanhempien sukunimistä muodostettu yhdistelmä tai toisen vanhemman sukunimiyhdistelmän toinen nimi.

Lapsen äidinkieli

Kun lapsi syntyy, hänelle täytyy rekisteröidä äidinkieli. Voit valita lapsen äidinkieleksi vain yhden kielen. Voit muuttaa kielen myöhemmin, jos haluat.

Mieti, minkä kielen haluat rekisteröidä lapsellesi. Se saattaa vaikuttaa siihen, mitä kieltä lapsesi voi opiskella koulussa.

Jos lapsesi äidinkieli on jokin muu kuin suomi tai ruotsi, hän opiskelee suomea tai ruotsia toisena kielenä S2-opetuksessa. Sen lisäksi lapsesi voi myös opiskella kieltä, joka on merkitty äidinkieleksi. Oman äidinkielen opiskelu on vapaaehtoista.

linkkiOpetushallitus:
Oma kieli - oma mieli(pdf, 789.88 KB)suomi

Lapsen uskonto

Lapsen uskonto on perheen sisäinen asia. Saat itse päättää, mihin uskontokuntaan lapsi kuuluu. Uskontoa ei ole pakko ilmoittaa. Jos toinen vanhemmista on yksin lapsen huoltaja, hän voi yksin päättää lapsen uskontokunnasta.

linkkiOpetus- ja kulttuuriministeriö:
Uskonnonvapaussuomi | ruotsi | englanti

linkkiVapaa-ajattelijain liitto ry:
Lasten ja nuorten uskonnonvapaussuomi

Minkä kansalaisuuden lapsi saa?

Lapsi saa syntymässään Suomen kansalaisuuden seuraavissa tapauksissa:

  • Lapsen äiti on Suomen kansalainen.
  • Lapsen isä on Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa.
  • Lapsi syntyy Suomessa, hänen isänsä on Suomen kansalainen, ja isyys on vahvistettu.
  • Lapsi syntyy Suomessa hedelmöityshoidon tuloksena naisparille, hänen ei-synnyttänyt äitinsä on Suomen kansalainen, ja äitiys on vahvistettu.
  • Lapsen isä on kuollut ennen lapsen syntymää, mutta oli kuollessaan Suomen kansalainen ja avioliitossa lapsen äidin kanssa.
  • Lapsen isä on kuollut ennen lapsen syntymää, lapsi syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella, ja isyys on vahvistettu.

Lapsi voi saada Suomen kansalaisuuden myös silloin, jos hän syntyy Suomessa eikä saa vanhemmiltaan minkään muun valtion kansalaisuutta. Maahanmuuttovirasto määrittää tällöin lapsen kansalaisuuden.

Lapsella voi olla samaan aikaan Suomen ja jonkin toisen maan kansalaisuus. Tämä riippuu siitä, hyväksyykö toinen maa monikansalaisuuden. Kysy asiasta oman maasi edustustosta.

Lue lisää Suomen kansalaisuudesta InfoFinlandin sivulta Suomen kansalaisuus.

linkkiMaahanmuuttovirasto:
Lapsen kansalaisuussuomi | ruotsi | englanti

linkkiMaahanmuuttovirasto:
Suomen kansalaisuuden hakeminensuomi | ruotsi | englanti

Jos lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta

Jos lapsi ei saa Suomen kansalaisuutta, kun hän syntyy, hae hänelle passi kotimaasi edustustosta. Tätä varten tarvitset lapsen syntymätodistuksen Digi- ja väestötietovirastosta.

Digi- ja väestötietovirasto tarvitsee tiedon lapsen kansalaisuudesta väestötietojärjestelmää varten. Digi- ja väestötietovirasto selvittää lapsen kansalaisuuden tarvittaessa Maahanmuuttovirastosta viimeistään kolmen kuukauden kuluttua lapsen syntymästä. Voit ilmoittaa lapsen kansalaisuuden myös itse Digi- ja väestötietovirastoon, kun olet saanut lapselle passin.

Tämän jälkeen lapsesi tarvitsee oleskeluluvan tai EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröinnin.

  • Jos lapsi saa jonkin EU-maan kansalaisuuden, hae hänelle EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintiä Maahanmuuttoviraston sähköisessä Enter Finland -palvelussa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä.
  • Jos lapsi saa jonkin muun maan kansalaisuuden, hae hänelle oleskelulupaa Maahanmuuttoviraston sähköisessä Enter Finland -palvelussa tai Maahanmuuttoviraston palvelupisteessä.

linkkiEnterfinland.fi:
Sähköinen hakemussuomi | ruotsi | englanti

Lapsen sosiaaliturva

Jos lapsi kuuluu Suomen sosiaaliturvaan, hän saa Kela-kortin eli sairausvakuutuskortin. Kela lähettää kortin kotiin, kun lapsen tiedot on tallennettu väestötietojärjestelmään.

Hae perhe-etuuksia Kelasta erikseen. Lue lisää aiheesta InfoFinlandin sivuilta Tukea raskaana olevalle äidille ja Tukea lapsen syntymän jälkeen.

Isyyden tunnustaminen

Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, isyyttä ei tarvitse erikseen tunnustaa.

Jos lapsen äiti ja isä eivät ole naimisissa ja isyyttä ei tunnusteta, lapsi on virallisesti isätön.

Isyyden voi tunnustaa jo raskauden aikana äitiysneuvolassa tai syntymän jälkeen oman kunnan lastenvalvojan luona. Jos isyys tunnustetaan ennen syntymää, isyysasian käsittely alkaa vasta kun lapsen syntymästä on kulunut 30 päivää. Isyyden tunnustamisen vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto.

Lue aiheesta lisää InfoFinlandin sivulta Avoliitto.

Äitiyden tunnustaminen

Suomessa on voimassa äitiyslaki, jonka mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä. Lapsen synnyttänyt nainen on aina lapsen äiti. Lapselle voidaan tunnustaa toinen äiti, jos:

  • lapsi syntyy hedelmöityshoidon tuloksena äidille ja tämän naispuoliselle kumppanille tai aviopuolisolle
  • molemmilta vanhemmilta on suostumus hedelmöityshoitoon ja
  • lapselle ei pystytä vahvistamaan isää.

Äitiys täytyy tunnustaa ja vahvistaa myös silloin, kun vanhemmat ovat avioliitossa.

Äitiys voidaan tunnustaa jo raskauden aikana neuvolassa tai syntymän jälkeen oman kunnan lastenvalvojan luona. Äitiyden vahvistamisesta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

Lue aiheesta lisää InfoFinlandin sivulta Avoliitto.

linkkiSosiaali- ja terveysministeriö:
Isyyden ja äitiyden tunnustaminen ja vahvistaminensuomi | ruotsi

Lapsella täytyy olla huoltaja

Suomessa alle 18-vuotias henkilö on lain mukaan lapsi. Alle 18-vuotialla täytyy olla aina vähintään yksi huoltaja. Yleensä lapsen omat vanhemmat ovat hänen huoltajiaan.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat yhdessä.

Huoltaja on lapsen synnyttänyt äiti, jos vanhemmat eivät ole avioliitossa eikä isyyttä tai äitiyttä ole tunnustettu. Äiti päättää tällöin yksin kaikista lapsen asioista, vaikka vanhemmat asuisivat yhdessä.

Isä tai toinen äiti saa lapsen huoltajuuden vanhemmuuden vahvistamisen yhteydessä, jos isyys tai äitiys tunnustetaan neuvolassa ennen lapsen syntymää. Jos isyys tai äitiys tunnustetaan vasta lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona, vanhempien täytyy tehdä yhteishuoltosopimus, jotta molemmista vanhemmista tulee lapsen huoltajia. Huoltosopimus tehdään oman kunnan lastenvalvojalla.