theme icon

Avoliitto

Avoliitto on suhde, jossa puolisot asuvat yhdessä, mutta eivät ole naimisissa keskenään. Suomessa avoliiton aloittaminen, suhteen pelisäännöt sekä avoliiton lopettaminen ovat jokaisen parin yksityisasia. Avoliittoa ei rekisteröidä mihinkään.

Toisin kuin avioliitossa,

  • avopuolisoilla ei ole toistensa elatusvelvollisuutta
  • puolisot eivät peri toisiaan
  • avopuoliso ei voi saada leskeneläkettä, jos hänen avopuolisonsa kuolee.

Voitte ottaa käyttöön yhteisen sukunimen, jos

  • teillä on yhteisiä lapsia tai
  • olette asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta.

Jos haluatte yhteisen sukunimen, lähettäkää nimenmuutoshakemus Digi- ja väestötietovirastoon.

Jos asutte pysyvästi yhdessä samassa asunnossa, kuulutte samaan ruokakuntaan. Sillä on merkitystä, jos esimerkiksi haette Kelan asumistukea.

Lue lisää avoparin asumistuesta InfoFinlandin sivulta Asumistuki.

linkkiDigi- ja väestötietovirasto:
Sukunimen muuttaminensuomi | ruotsi | englanti

Ulkomailla solmittu avoliitto

Avoliitto voi olla peruste oleskeluluvan saami­selle. Viranomaiset harkitsevat oleskeluluvan myöntämistä aina tapauskohtaisesti.

Avoparin lapsi

Isyyden tunnustaminen

Jos elätte avoliitossa ja teille syntyy lapsi, on lapsen isyys tunnustettava. Jos isyyttä ei tunnusteta, lapsi on virallisesti isätön ja äiti vastaa yksin lapsen elatuksesta ja hoidosta, vaikka asuisitte yhdessä. Isyyden voi tunnustaa raskauden aikana äitiysneuvolassa. Kun lapsi on syntynyt, isyyden voi tunnustaa oman kunnan lastenvalvojan luona. Isyyden tunnustamisen vahvistaa Digi- ja väestötietovirasto.

Kun isyys on vahvistettu

  • lapselle voidaan antaa isän sukunimi
  • isä voi toimia lapsen huoltajana joko yhdessä äidin kanssa tai yksin. Huoltaja on henkilö, joka vastaa lapsen hoidosta ja kasvatuksesta.
  • isä on velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen
  • lapsella on perintöoikeus isäänsä ja isänpuoleiseen sukuun ja päinvastoin
  • lapsella on oikeus perhe-eläkkeeseen, jos isä kuolee.

Jos isyyttä ei vahvisteta, lapsi on virallisesti isätön ja äiti vastaa yksinään lapsen elatuksesta ja hoidosta.

Äitiyden tunnustaminen

Suomessa on voimassa äitiyslaki, jonka mukaan lapsella voi olla kaksi äitiä. Lapsen synnyttänyt nainen on aina lapsen äiti. Lapselle voidaan tunnustaa toinen äiti, jos:

  • lapsi syntyy hedelmöityshoidon tuloksena äidille ja tämän naispuoliselle kumppanille tai aviopuolisolle
  • molemmilta vanhemmilta on suostumus hedelmöityshoitoon ja
  • lapselle ei pystytä vahvistamaan isää.

Äitiys täytyy tunnustaa ja vahvistaa myös silloin, kun vanhemmat ovat avioliitossa.

Kun äitiys on vahvistettu,

  • lapselle voidaan antaa jommankumman äidin sukunimi tai yhteinen sukunimi
  • molempien äitien täytyy osallistua lapsen elatukseen
  • äidit voivat toimia lapsen virallisina huoltajina joko yhdessä tai yksin
  • lapsella on perintöoikeus molempiin äiteihinsä ja näiden sukuihin.

Äitiys voidaan tunnustaa jo raskauden aikana neuvolassa tai syntymän jälkeen oman kunnan lastenvalvojan luona. Äitiyden vahvistamisesta vastaa Digi- ja väestötietovirasto.

linkkiSosiaali- ja terveysministeriö:
Isyyden ja äitiyden tunnustaminen ja vahvistaminensuomi | ruotsi

Lapsen sukunimi avoliitossa

Kun lapsi syntyy avoliittoon, hän voi saada

  • äitinsä sukunimen tai
  • isänsä sukunimen, jos isyys on vahvistettu tai
  • ei-synnyttäneen äitinsä sukunimen, jos äitiys on vahvistettu tai
  • vanhempien yhteisen sukunimen tai
  • sukunimiyhdistelmän, joka on muodostettu vanhempien sukunimistä.

Jos vanhemmilla ei ole yhteistä sukunimeä, mutta heillä on yhteisiä lapsia, lapsi saa saman sukunimen kuin hänen sisaruksellaan on.

Voit hakea avopuolisosi kanssa yhteistä sukunimeä, jos

  • olette asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta, tai
  • teillä on yhteinen lapsi.