Perustietoa
Kokkola sijaitsee Keski-Pohjanmaalla, Pohjanlahden rannalla.
Kokkolan kaupunki on perustettu vuonna 1620.
Kokkolan liikekeskustan tuntumassa on yksi maamme laajimpia historiallisia puukaupunkikokonaisuuksia. Asemakaava on 1650-luvulta. Se kattaa 12 korttelia, joissa on satoja puutaloja ja piharakennuksia. Näistä vanhimmat ovat 1600-luvulta.
Kokkola on kulttuurikaupunki, josta löytyy paljon nähtävää ja koettavaa
Kokkolasta on matkaa Helsinkiin 483 kilometriä, Jyväskylään 242, Ouluun 198, Pietarsaareen 36, Seinäjoelle 141, Tampereelle 302 ja Vaasaan 121 kilometriä.
Kaupungin satama sijaitsee Ykspihlajan kaupunginosassa ja on Suomen vilkkaimpia tavaraliikenteen satamia.
Kokkolan elinkeinoelämän perustana on kansainvälinen suurteollisuus. Keskeisessä asemassa on kemianteollisuus ja sitä soveltava teollisuus. Kokkola on myös merkittävä kauppakaupunki.
linkkiKokkolan kaupunki:
Tietoa Kokkolastasuomi | ruotsi | englanti
Historia
Jo keskiajalla Kokkolassa oli satama, laivanrakennuspaikka ja kauppapaikka. Maankohoaminen on ollut keskeinen tekijä Kokkolan historiassa. Se on muokannut ympäristöä merkittävästi ja vaikuttanut mm. satamalaitoksen ja kaupankäynnin kehittymiseen. Kauppaa harjoitettiin pohjanlahden rannikkoa pitkin ja maanviljelys, metsästys, kalastus ja hylkeenpyynti olivat myös tärkeitä elinkeinoja.
Kokkolan historiassa hyvin tärkeäksi muodostunut tervanvienti aloitettiin jo 1500-luvulla.
Vuonna 1620 syyskuun 7. päivänä Ruotsin kuningas Kustaa II Adolf allekirjoitti asiakirjan, jolla pienestä Ristirannan maanviljelys- ja kalastajakylästä tuli kaupunki. Nykyinen kaupunginsalmi oli tuolloin kapea merenlahti, joka ulottui Kirkonmäelle saakka.
Pikkuhiljaa Kokkolasta kehittyi merkittävä merenkulku- ja laivanrakennuspaikka. Laivanveistämöitä oli mm. Kaustarinlahdella, Mustakarilla ja Soldatskärissä. Aluksi purjehdittiin vain Turkuun ja Tukholmaan, koska Kokkola ei saanut ns. maakaupunkina harjoittaa ulkomaankauppaa.
Vuonna 1765 kaupunki sai tapulioikeudet eli oikeuden vapaaseen ulkomaankauppaan lähinnä aktiivisen kirkkoherran ja valtiopäivämiehen Anders Chydeniuksen ansiosta. Kokkola vaurastui nopeasti 1800-luvun alussa juuri tervakaupan ja laivanvarustuksen ansiosta. Kaupungin porvarit ostivat tervaa talonpojilta ja veivät ulkomaille, usein Välimeren ja Englannin satamiin.
Kokkolan kauppalaivasto oli ajoittain Suomen suurin. Nopea taloudellinen kehitys pysähtyi 1800-luvun puolivälissä, mutta nousi taas uudelleen vuosisadan loppupuolella teollistumisen myötä. Kokkolasta kehittyi tärkeä teollisuuskaupunki varsinkin nahka- ja metalliteollisuuden ansiosta.
linkkiKokkolan kaupunki:
Kokkolan historiaasuomi | ruotsi | englanti
Liikenne
Kokkolasta on hyvät liikenneyhteydet. Kokkolan kautta kulkevat valtatiet 8 ja 13. Rautatieasema sijaitsee kaupungin keskustassa. Matka junalla Helsinkiin kestää noin 4 tuntia.
Lentokenttä sijaitsee Kruunupyyssä, ainoastaan 22 km päässä Kokkolan keskustasta.
Kaupunkilaisille on myös tarjolla turvallinen, kattava, toimiva sekä viihtyisä kevyen liikenteen verkosto. Kokkola on kiinnittänyt huomiota pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen.
Paikallisbussit kiertävät eri puolilla kaupunkia arkipäivinä.
Lue lisää: Liikenne.
linkkiKokkolan kaupunki:
Kadut ja liikennesuomi | ruotsi
linkkiKokkolan kaupunki:
Joukkoliikennesuomi | ruotsi
linkkiVR:
Juna-aikatalutsuomi | ruotsi | englanti | venäjä
linkkiMatkahuolto:
Linja-autoaikataulutsuomi | ruotsi | englanti
linkkiConnection Kokkola-Jakobstad:
Kokkola-Pietarsaari lentokentän lennotsuomi | ruotsi | englanti
Uskonto
Kokkolassa on monia uskonnollisia yhteisöitä. Uskonnot Suomessa -palvelusta voit hakea tietoa uskonnollisen yhteisön ja paikkakunnan mukaan.
Evankelisluterilaisella kirkolla on Kokkolassa neljä suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen seurakunta. Lue lisää Kokkolan seurakuntayhtymän verkkosivuilta.
Kokkolassa on ortodoksinen kirkko. Lisää tietoa ortodoksisen seurakunnan toiminnasta Kokkolassa saat Vaasan ortodoksisen seurakunnan sivuilta.
Lue lisää: Kulttuurit ja uskonnot Suomessa.
linkkiKokkolan evankelisluterilainen seurakuntayhtymä:
Kokkolan evankelisluterilainen seurakuntayhtymäsuomi | ruotsi | englanti
linkkiVaasan ortodoksinen seurankunta:
Vaasan ortodoksinen seurakuntasuomi | ruotsi | englanti | venäjä
Päätöksenteko ja vaikuttaminen
Kokkolan kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttää kaupunginvaltuusto. Valtuutetut ja heidän varajäsenensä valitaan joka neljäs vuosi järjestettävissä kuntavaaleissa.
Kaupungin verkkosivuilta löydät tietoa kaupunginvaltuustosta ja sen päätöksistä.
Asukkaat voivat vaikuttaa kaupungin päätöksentekoon jo päätösten valmisteluvaiheessa. Tietoa erilaisista osallistumis- ja vaikuttamiskanavista löydät kaupungin verkkosivuilta.
Kunnan asukkaalla on kuntalain mukaan oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa.
Kokkolassa toimii nuorisovaltuusto, vanhus- ja vammaisneuvosto sekä romaniasian neuvottelukunta sekä monikulttuurisuusneuvosto.
Lue lisää: Suomen hallinto, Vaalit ja äänestäminen Suomessa
linkkiKokkolan kaupunki:
Päätöksentekosuomi | ruotsi | englanti